         |
|
|
|
|
 OTTO KOISTINEN 80 VUOTTA (7.8.2005.) Kantelemestari Otto Koistinen täytti sunnuntaina 7.8.2005. 80 vuotta. Aktiivisessa työvireessä oleva mestari vietti syntymäpäiviään yhdessä läheistensä kanssa Polvijärven Solassa Saarilan maatilamatkailutilalla. Otto Koistinen on rakentanut kanteleita pian 50 vuotta. Hän on kansallissoittimemme äänen laadun keskeisin kehittäjä, jonka työpanos on ratkaisevasti vaikuttanut nykyisten korkealaatuisten kanteleiden kehitykseen. Voidaan sanoa, että ilman Otto Koistisen panosta ei tämänhetkistä kantelebuumia olisi. Oton työskentely kanteleiden parissa alkoi vuonna 1957, jolloin hän luotsin ammatissa toimiessaan rakensi ensimmäiset kanteleensa. Hän aloitti soittimen määrätietoisen kehittämisen todettuaan lainaan saamansa piirustukset virheellisiksi. Monivuotisen kehittämisen seurauksena hänen kanteleensa alkoivat saavuttaa kasvavaa mainetta ja kanteleensoittajat alkoivat tulla kaukaakin tilaamaan ja hakemaan hänen soittimiaan. KOISTINEN - kanteleiden soinnista muodostui käsite. Halsualaisten mestaripelimannien ihastus ja arvostus Oton kanteleita kohtaan sai monia ilmentymiä, kuten mestaripelimanni Veikko Kalliokosken hänelle omistetaman sävellyksen "Kanteleenrakentajan ehtoo" sekä sanontoja, kuten: "Illalla kun raapasoo, niin aamullakin hurajaa". Tytär Ritva Koistinen (s.1956) aloitti kanteleensoiton jo varhain. Ritva näppäili 2-vuotiaana korvakuulolta isänsä ensimmäisestä kanteleesta tutun Ukko-nooa melodian. Kanteleesta tuli Ritvan oma soitin ja hänen harrastuksensa kehittyi ammatiksi. Ritvan muusikkous on keskeisin motivaation lähde myös Oton kanteleiden kehittämistyölle. Ritva Koistinen on tehnyt uraa kanteletaiteilijana ja vuodesta 1990 alkaen Sibelius-akatemian kanteleensoiton lehtorina. Oton poika Hannu Koistinen (s.1966) jatkaa isänsä aloittamaa kanteleenrakennus- ja kehitystyötä Koistinen Kantele Oy:n toimitusjohtajana. Pojanpoika Anttu Koistinen (s.1993) on jo vuosia ehtinyt olla esiintyvä sähkökanteleartisti. Viime vuosien aikana Otto on tehnyt merkittävän työpanoksen eestiläisen konserttikanteleen kehittämisessä. Vuonna 1994 hän valmisti ensimmäisen eestiläisen konserttikanteleen, jonka hän lahjoitti Sibelius-Akatemiassa tuolloin opiskelleelle Kristi Mühlingille. Nykyään useimmat merkittävät virolaiset kanteletaiteilijat soittavat hänen rakentamillaan kanteleilla. Tunnustukset Otto Koistisen ainutlaatuinen elämäntyö on palkittu useaan otteeseen. Vuonna 1976 Otto Koistinen vastaanotti Taideteollisuuden Valtionpalkinnon. 1985 Kaustisen Kansanmusiikkifestivaali myönsi hänelle Planketti - tunnustuksen ensimmäisenä soitinrakentajana. Samana vuonna hän myös voitti Kaustisen festivaalien 5-kielisen kanteleen rakennuskilpailun. Kanteleliiton Kultakantele-tunnustus myönnettiin Otto Koistiselle vuonna 2003. Kanteleen Grand Old Man Otto Koistinen on suomalaisen kanteleen Grand Old Man, joka Väinämöisen perinteitä jatkaen on vienyt suomalaista kulttuuria merkittävästi eteenpäin. Otto Koistisen elämäntyön taustalla on henkilökohtainen rakkaus musiikkiin ja halu jatkuvasti parantaa muusikoiden käyttössä olevien kanteleiden äänen laatua ja kuuluvuutta. Otto Koistisen työn ansiosta kantele soittimena näkyy ja sen ääni kuuluu tänään yhä vahvemmin. Soitinrakentamisen ja kanteleensoittamisen perinne jatkuu, kehittyy ja kansainvälistyy. Lisätiedot: Hannu Koistinen 050-36 77 500 hannu.koistinen@koistinenkantele.fi Takaisin... |
|